Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA IV)

Profeetallisen eskatologian ja apokalyptisen eskatologian perustus lasketaan juutalaisen kosmologian synnyttämän kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän jumalakuvan päälle. Kun Jumala on yksi ja suvereeni, hänen sanansa ja suunnitelmansa varmasti toteutuvat. Raamatun patriarkkakertomukset vahvistavat tätä jumalakuvaa ja historialliset kirjoitukset kertovat Jumalasta, joka aktiivisesti suunnittelee historian tapahtumia ja on kykenevä saattamaan suunnitelmansa tapahtuviksi.

Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA III)

APOKALYPTIIKAN NOUSU JA KEHITYS

Apokalyptiikan synnyn taustalla vaikuttavat yllättävän paljon sosiaaliset ja poliittiset jännitteet. Hanson määrittelee apokalyptisen eskatologian kirjallisuudenlajin (apokalypsi) tai sosiaalis-uskonnollisen liikkeen (apokalyptismi) sijaan näkökulmaksi joka syntyy, kun henkilö, joka syrjäytetään yhteisön valtarakenteista, päättää kuitenkin julistaa Jumalan tahtoa ja suunnitelmaa syrjäytyneestä asemastaan käsin.   Juutalaisen yhteisön valtarakenteet kuuluivat jo ennen eksiiliä kuningas Joosian valtaan nostamalle, monopoliaseman saavuttaneelle ja leeviläiset syrjäyttäneelle, saadokilaiselle papistolle. He olivat Hesekielin lukujen 40–48 asettamaa ohjelmaa noudattavia realisteja.  Tuo ohjelma varmisti heille kontrollin eksiilin jälkeisessä jumalanpalveluksessa ja antoi temppelin jälleenrakentamiselle etusijan. Tämän valtarakenteen ulkopuolelle jäivät visionäärit – ryhmä Toisen Jesajan oppilaita ja pakkosiirtolaisuuden ajaksi Palestiinaan jääneet (maahan palanneiden saadokilaisten toimesta temppelikultin ulkopuolelle suljetut) Leeviläiset. Heidän toivoansa julistivat nimettömät profeetat Jesajan kirjan lukujen 56–66 (Kolmas Jesaja) ja Sakarjan kirjan lukujen 9-14 lehdillä.

Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA II)

Millaisissa olosuhteissa Raamatun apokalyptinen kirjallisuus syntyi?

George W. E. Nickelsburgin teoksen (Jewish Literature Between the Bible and the Mishnah) mukana huomio siirtyy Lähi-idän teksteistä ja vertailevasta tutkimuksesta Israelin murroskauden tapahtumiin. Niiden kautta pyritään valaisemaan apokalyptisen kirjallisuudenlajin syntyvaiheiden yhteiskunnallista tilannetta Israelissa. Lähtökohdaksi otetaan Jerusalemin hävitys vuonna 587 eKr., jota voidaan pitää lähtölaukauksena Vanhan testamentin eskatologialle.

Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA I)

Varhaisen juutalaisen historian, kulttuurin ja kirjoitusten tunteminen on tärkeää kristinuskon ja Raamatun kokonaissanoman ymmärtämisessä. Israelin kansan kohtaloita leimaava synti-eksiili-ennalleenasettaminen -teema selittää apokalyptisen ajattelun syntyä ja auttaa ymmärtämään nykyajan eksiilissä elävän seurakunnan suhdetta maailmaan. Niin kuin apokalyptiikan välittämän toivon lämpö syleili Israelin sorrettua kansanosaa, kuiskaa se tänään muinaista lohtuaan myös kristityn odottavaan sieluun – Herran päivä on lähellä.

Contextus Receptus: Vilho Hartonen: Uusin kirkkoisä?

Contextus Receptus: Vilho Hartonen: Uusin kirkkoisä?: Vilho Hartonen oli helluntailainen opettaja, jonka vaikutus ulottui yli herätysliikerajojen myös muihin vapaisiin suuntiin, kuten esi...

Xcause - no Xcuse: Toisen tulemuksen toivo vai pelko?

Xcause - no Xcuse: Toisen tulemuksen toivo vai pelko?: Ristin Voiton numerossa 3/13 (16.1.2013) oli espoolaisen yliopistonlehtori Maria Kelan Kristuksen toiseen tulemukseen liittyvä kolumni otsik...

Julle Partanen nostaa ansiokkaasi esille RV:n artikkelin, jossa pohditaan osittaisen tempauksen teorian mukaisen opetuksen hedelmiä.

Dispensationalismista

Viime päivinä Ristin Voiton sivuillakin puhuttanut dispensationalismi saattaa noiden artikkeleiden perusteella vaikuttaa vaikeaselkoiselta, jopa kyseenalaiselta. Mistä oikein on kysymys? Tässä termin LYHYT oppimäärä:

Dispensationalismin taustaa

Jouko Ruohomäki ajoittaa dispensationalismin juuret 1700 -luvulle, vaikka löytääkin dispensationalistista ajattelua jo kirkkoisiltä.  1800 -luvulle tultaessa dispensationalismia kehitti eniten John Nelson Darby (1800–1882) ja se levisi C. I. Scofieldin (1843–1921) toimittaman kommentaariraamatun myötä 1900 -luvun alussa erityisesti fundamentalistien piireissä.

Mielenkiintoisia Ristin Voitto -lehden artikkeleita 1930–1950 -luvuilta

Aikaisemmin tässä blogissa mainitun tutkimuksen yhteydessä kävin läpi Ristin Voitto –lehden vuosikerrat vuosilta 1912-2011. Tutkimuksen luonteen vuoksi nostin esille artikkeleita, jotka saattavat hämmentää nykylukijoita. Yleisvaikutelma 1912–1959 -lukujen Ristin Voitto -lehtiä lukiessa on herätyskokousmainen: uskovaiset saarnaavat uskovaisille. Näyttää siltä, että sen ajan helluntailainen tapa oli pitää herätyskokouksia – herätyskokouksia jumalattomille ja herätyskokouksia uskovaisille. Sama tyyli jatkuu artikkeleissa vielä vuosia, mutta nykyaikaa lähestyttäessä saarnaava tyyli vähenee – opitaan kirjoittamaan uskovaisille ystävällisemmin, lukijan kanssa samalta tasolta.

Matti Villikka kieltää Hartosen opettavan osittaista tempausta

Matti Villikka kirjoittaa Ristin Voitossa nro 38, 2012 otsikolla:

Partanen antoi väärän kuvan Hartosesta

"Olin järkyttynyt Juha Partasen mielipidekirjoituksesta Ristin Voitossa (RV 35). Partanen mainitsee Vilho Hartosen opettaneen, että vain todella ansioituneet uskovat pääsisivät mukaan seurakunnan ylöstempaukseen. Puutun asiaan, koska tämä mielestäni väärä tulkinta Hartosen opetuksista veisi pohjan koko vanhurskauttamisopilta.

Meller ja tempauksen soteriologia

Patmos Lähetysssäätiön Leo Meller kirjoitta tänään blogissaan terveen soteriologian tärkeydestä pretribulationistista ylöstempausta opetettaessa:

"Tempaus-oppi ei vangitse ketään pelkoon. Sen ytimessä on paavalilainen pelastusvarmuus armosta, uskon kautta, Kristuksen ansioon luottaen, ilman ansiotekoja... Ainoa mahdollisuus pelon syntymiseen kuulijassa on siinä, ettei pelastusopillisesti olla selkeästi paavalilaisen evankeliumin julistajia. Silloin tosin vaikutus on kuulijoissa aina sama siihen katsomatta, onko esillä lainkaan lopun ajallista sanomaa: kun sovituksen virkaa ei hoideta armon ja totuuden mitalla saarnatuolissa, jälki on sen mukaista."

Tässä Meller jakaa tutkimuksessani esittämäni huolen erityisesti takavuosien ahtaasta eskatologisessa viitekehyksessä ilmenevästä soteriologiasta. Walesin Yliopistolle tekemässäni pro gradussa pureudun Vilho Hartosen Mitä pian tapahtuu -teoksessa esille nousevaan tempauksen soteriologiaan. Etsiessäni selittäviä tekijöitä Hartosen ahtaalle soteriologialle (Hartosen mukaan kaikki uskovaiset eivät pääse mukaan tempaukseen) kävin läpi mm. Ristin Voitto -lehden vuosikerrat 1912-2011. Alkuvuosien (1912-1950) artikkelit  halusivat kilvan todistella, että lukijan usko ei ole aitoa tai riittävän syvää tai vähintäänkin lukija ei ole muistanut tulla juuri sinä päivänä uudestaan uskoon. Harva kirjoittaja erottuu joukosta. Samoja fraaseja ja sanasta sanaan samoja kehotuksia ja varotuksia toistetaan, kunnes ne sekoittuvat kehotusten ja varotusten harmaaseen massaan. Kenen kyyneleet eivät ole riittävän polttavia, kenen uudistuminen ei ole riittävän tiheää, kenen antautuminen ei ole riittävän täydellistä. Kun varotukset eivät muuten erotu massasta, kyseenalaistetaan uskovaisten Jumalan lasten pelastus: ”Mitä hyötyä olisi uudestisyntymisestäsi” – tyyliset kysymykset syövät Jumalan lasten pelastuksen riemua.

Uskon tällaisen opetuksen osaltaan selittävän viime sukupolvien ahdistusta ja tällaista Golgatan työn pelastavan voiman aliarvioimista vastaan tulee taistella, mikäli sitä vielä jossain esiintyy. Ainakin on pidettävä huota, ettei esim. Hartosen kirjasta oteta uusintapainoksia -ainakaan ilman sen kuudennen luvun uudelleenarviointia.

Tänään Ristin Voiton artikkelit ovat terveellä soteriologisella linjalla eikä uudet sukupolvet välttämättä ole edes tietoisia isiensä traumoista :)

 

Xcause - no Xcuse: Vilho Hartonen ja osittainen tempaus

Xcause - no Xcuse: Vilho Hartonen ja osittainen tempaus: Tuomo Läntelä on kahlannut läpi helluntaieskatologian isän Vilho Hartosen klassikkokirjaa "Mitä pian tapahtuu". Kirjan julkaisi Ristin Voitt...

Julle summaa tutkimukseni kulun ansiokkaasti!

Xcause - no Xcuse: Mikä dispensationalismissa mättää?

Xcause - no Xcuse: Mikä dispensationalismissa mättää?: Olen seurannut dispensationalisesta lopun aikojen ja Ilmestyskirjan tulkinnasta viime aikoina käytyä keskustelua mielenkiinnolla. Ristin Vo...

Hyvä alku bloggaamiselle! Partasen Jullen kirjoitus nostaa esille ajatuksen tempauksen soteriologiasta, jota käsittelen pro gradussani. Asiasta lisää, kun opin käyttämään tätä bloggeria.