Dispensationalismista

Viime päivinä Ristin Voiton sivuillakin puhuttanut dispensationalismi saattaa noiden artikkeleiden perusteella vaikuttaa vaikeaselkoiselta, jopa kyseenalaiselta. Mistä oikein on kysymys? Tässä termin LYHYT oppimäärä:

Dispensationalismin taustaa

Jouko Ruohomäki ajoittaa dispensationalismin juuret 1700 -luvulle, vaikka löytääkin dispensationalistista ajattelua jo kirkkoisiltä.  1800 -luvulle tultaessa dispensationalismia kehitti eniten John Nelson Darby (1800–1882) ja se levisi C. I. Scofieldin (1843–1921) toimittaman kommentaariraamatun myötä 1900 -luvun alussa erityisesti fundamentalistien piireissä.

Mielenkiintoisia Ristin Voitto -lehden artikkeleita 1930–1950 -luvuilta

Aikaisemmin tässä blogissa mainitun tutkimuksen yhteydessä kävin läpi Ristin Voitto –lehden vuosikerrat vuosilta 1912-2011. Tutkimuksen luonteen vuoksi nostin esille artikkeleita, jotka saattavat hämmentää nykylukijoita. Yleisvaikutelma 1912–1959 -lukujen Ristin Voitto -lehtiä lukiessa on herätyskokousmainen: uskovaiset saarnaavat uskovaisille. Näyttää siltä, että sen ajan helluntailainen tapa oli pitää herätyskokouksia – herätyskokouksia jumalattomille ja herätyskokouksia uskovaisille. Sama tyyli jatkuu artikkeleissa vielä vuosia, mutta nykyaikaa lähestyttäessä saarnaava tyyli vähenee – opitaan kirjoittamaan uskovaisille ystävällisemmin, lukijan kanssa samalta tasolta.

Matti Villikka kieltää Hartosen opettavan osittaista tempausta

Matti Villikka kirjoittaa Ristin Voitossa nro 38, 2012 otsikolla:

Partanen antoi väärän kuvan Hartosesta

"Olin järkyttynyt Juha Partasen mielipidekirjoituksesta Ristin Voitossa (RV 35). Partanen mainitsee Vilho Hartosen opettaneen, että vain todella ansioituneet uskovat pääsisivät mukaan seurakunnan ylöstempaukseen. Puutun asiaan, koska tämä mielestäni väärä tulkinta Hartosen opetuksista veisi pohjan koko vanhurskauttamisopilta.

Meller ja tempauksen soteriologia

Patmos Lähetysssäätiön Leo Meller kirjoitta tänään blogissaan terveen soteriologian tärkeydestä pretribulationistista ylöstempausta opetettaessa:

"Tempaus-oppi ei vangitse ketään pelkoon. Sen ytimessä on paavalilainen pelastusvarmuus armosta, uskon kautta, Kristuksen ansioon luottaen, ilman ansiotekoja... Ainoa mahdollisuus pelon syntymiseen kuulijassa on siinä, ettei pelastusopillisesti olla selkeästi paavalilaisen evankeliumin julistajia. Silloin tosin vaikutus on kuulijoissa aina sama siihen katsomatta, onko esillä lainkaan lopun ajallista sanomaa: kun sovituksen virkaa ei hoideta armon ja totuuden mitalla saarnatuolissa, jälki on sen mukaista."

Tässä Meller jakaa tutkimuksessani esittämäni huolen erityisesti takavuosien ahtaasta eskatologisessa viitekehyksessä ilmenevästä soteriologiasta. Walesin Yliopistolle tekemässäni pro gradussa pureudun Vilho Hartosen Mitä pian tapahtuu -teoksessa esille nousevaan tempauksen soteriologiaan. Etsiessäni selittäviä tekijöitä Hartosen ahtaalle soteriologialle (Hartosen mukaan kaikki uskovaiset eivät pääse mukaan tempaukseen) kävin läpi mm. Ristin Voitto -lehden vuosikerrat 1912-2011. Alkuvuosien (1912-1950) artikkelit  halusivat kilvan todistella, että lukijan usko ei ole aitoa tai riittävän syvää tai vähintäänkin lukija ei ole muistanut tulla juuri sinä päivänä uudestaan uskoon. Harva kirjoittaja erottuu joukosta. Samoja fraaseja ja sanasta sanaan samoja kehotuksia ja varotuksia toistetaan, kunnes ne sekoittuvat kehotusten ja varotusten harmaaseen massaan. Kenen kyyneleet eivät ole riittävän polttavia, kenen uudistuminen ei ole riittävän tiheää, kenen antautuminen ei ole riittävän täydellistä. Kun varotukset eivät muuten erotu massasta, kyseenalaistetaan uskovaisten Jumalan lasten pelastus: ”Mitä hyötyä olisi uudestisyntymisestäsi” – tyyliset kysymykset syövät Jumalan lasten pelastuksen riemua.

Uskon tällaisen opetuksen osaltaan selittävän viime sukupolvien ahdistusta ja tällaista Golgatan työn pelastavan voiman aliarvioimista vastaan tulee taistella, mikäli sitä vielä jossain esiintyy. Ainakin on pidettävä huota, ettei esim. Hartosen kirjasta oteta uusintapainoksia -ainakaan ilman sen kuudennen luvun uudelleenarviointia.

Tänään Ristin Voiton artikkelit ovat terveellä soteriologisella linjalla eikä uudet sukupolvet välttämättä ole edes tietoisia isiensä traumoista :)

 

Xcause - no Xcuse: Vilho Hartonen ja osittainen tempaus

Xcause - no Xcuse: Vilho Hartonen ja osittainen tempaus: Tuomo Läntelä on kahlannut läpi helluntaieskatologian isän Vilho Hartosen klassikkokirjaa "Mitä pian tapahtuu". Kirjan julkaisi Ristin Voitt...

Julle summaa tutkimukseni kulun ansiokkaasti!