Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA IV)

Profeetallisen eskatologian ja apokalyptisen eskatologian perustus lasketaan juutalaisen kosmologian synnyttämän kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän jumalakuvan päälle. Kun Jumala on yksi ja suvereeni, hänen sanansa ja suunnitelmansa varmasti toteutuvat. Raamatun patriarkkakertomukset vahvistavat tätä jumalakuvaa ja historialliset kirjoitukset kertovat Jumalasta, joka aktiivisesti suunnittelee historian tapahtumia ja on kykenevä saattamaan suunnitelmansa tapahtuviksi.

Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA III)

APOKALYPTIIKAN NOUSU JA KEHITYS

Apokalyptiikan synnyn taustalla vaikuttavat yllättävän paljon sosiaaliset ja poliittiset jännitteet. Hanson määrittelee apokalyptisen eskatologian kirjallisuudenlajin (apokalypsi) tai sosiaalis-uskonnollisen liikkeen (apokalyptismi) sijaan näkökulmaksi joka syntyy, kun henkilö, joka syrjäytetään yhteisön valtarakenteista, päättää kuitenkin julistaa Jumalan tahtoa ja suunnitelmaa syrjäytyneestä asemastaan käsin.   Juutalaisen yhteisön valtarakenteet kuuluivat jo ennen eksiiliä kuningas Joosian valtaan nostamalle, monopoliaseman saavuttaneelle ja leeviläiset syrjäyttäneelle, saadokilaiselle papistolle. He olivat Hesekielin lukujen 40–48 asettamaa ohjelmaa noudattavia realisteja.  Tuo ohjelma varmisti heille kontrollin eksiilin jälkeisessä jumalanpalveluksessa ja antoi temppelin jälleenrakentamiselle etusijan. Tämän valtarakenteen ulkopuolelle jäivät visionäärit – ryhmä Toisen Jesajan oppilaita ja pakkosiirtolaisuuden ajaksi Palestiinaan jääneet (maahan palanneiden saadokilaisten toimesta temppelikultin ulkopuolelle suljetut) Leeviläiset. Heidän toivoansa julistivat nimettömät profeetat Jesajan kirjan lukujen 56–66 (Kolmas Jesaja) ja Sakarjan kirjan lukujen 9-14 lehdillä.

Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA II)

Millaisissa olosuhteissa Raamatun apokalyptinen kirjallisuus syntyi?

George W. E. Nickelsburgin teoksen (Jewish Literature Between the Bible and the Mishnah) mukana huomio siirtyy Lähi-idän teksteistä ja vertailevasta tutkimuksesta Israelin murroskauden tapahtumiin. Niiden kautta pyritään valaisemaan apokalyptisen kirjallisuudenlajin syntyvaiheiden yhteiskunnallista tilannetta Israelissa. Lähtökohdaksi otetaan Jerusalemin hävitys vuonna 587 eKr., jota voidaan pitää lähtölaukauksena Vanhan testamentin eskatologialle.

Apokalyptiikka - toivo ahdistuksessa (OSA I)

Varhaisen juutalaisen historian, kulttuurin ja kirjoitusten tunteminen on tärkeää kristinuskon ja Raamatun kokonaissanoman ymmärtämisessä. Israelin kansan kohtaloita leimaava synti-eksiili-ennalleenasettaminen -teema selittää apokalyptisen ajattelun syntyä ja auttaa ymmärtämään nykyajan eksiilissä elävän seurakunnan suhdetta maailmaan. Niin kuin apokalyptiikan välittämän toivon lämpö syleili Israelin sorrettua kansanosaa, kuiskaa se tänään muinaista lohtuaan myös kristityn odottavaan sieluun – Herran päivä on lähellä.